expr:class='"loading" + data:blog.mobileClass'>

Sivut

30.3.2014

Voimaantumassa Jutan luennolla

"Tää läskien poistaminen on hirveetä taistelua."
"Mun loppuelämä on taistelua."

Ahdistavaa! Ei ihme et mulla leikkaa kiinni tän laihduttamisen kanssa, kun mä ajattelen tätä noin negatiivisesti! Koko ajan hirvee vitutus päällä ja takaraivossa jyskyttää PAKKO! 
Sit se kaikki purkautuu sillä tavalla millä mä sen osaan parhaiten purkaa, syömällä. Kävelin kauppaan, ostin paketin jäätelöä ja söin sen. Ja sitten tuli ne helvetilliset itsesyytökset ja itsesäälissä kierimiset....
Mä haluun elää niin, että mikään asia mun elämässä ei ole taistelua! Ainakaan mun itseni luomaa sellaista. Haluun poistaa mun elämästä "täytymiset" ja "pakot"!

Jutta Gustafsbergin hyvinvointiluento tuli enemmän kuin tarpeeseen mulle. Jutta on positiivisin ihminen, jonka mä oon koskaan tavannut. Mä sain taas niin paljon positiivista energiaa hänestä, vois jopa sanoa että hän on todella voimaannuttava persoona :) Jutta puhui paljon ja kaikki oli mielestäni tärkeää asiaa.



Asioista mieleeni pomppasi tänään yksi. Ostin vieraille ruisnachoja tarjolle ja niitä jäi. Haistelin niitä ja pyörittelin jo yhtä kädessäni. Ja poks! Mieleeni pamahti Jutan lause: Lopeta ennenkuin aloitat! Ruisnacho lensi takasin kulhoon ja meikäläisellä lottovoittajafiilis! Tässä kasvatettiin myös sitä Jutan peräänkuuluttamaa itsehillintälihasta :)

Ai niin! Mun mielestä on mahtavaa laihduttaa, koska se vie mua aina lähemmäs mun tavoitteita! :)

Katja

Surullisenkuuluisat ruisnachot :D

13 kommenttia:

  1. Tsemppiä Katja! Sä pääset vielä tavoitteeseesi!!
    Mä en tunne henkilökohtaisesti Juttaa, mutta kun olen katsonut hänen ohjelmaansa, niin minullakin on sellainen tunne, että hän on tosi symppis ihminen (toivottavasti voisin joskus häneen tutustua)

    Terkuin Seija

    VastaaPoista
  2. Hienoa Katja! Tsemppaa sua ihan täysillä ja seuraan blogiasi haukan tarkkuudella :)
    Itsestäni sen verran... Ikää 47 v, pituutta 174 cm, paino tällä hetkellä 77,7 kg. Joskus olen painanut 124 kg, eli kokemusta on. Laihdutin vuonna 1993-1994 vuodessa 52 kiloa ja aloitin salitreenit, sen jälkeen tein 2 lasta vuoden välein. Raskaudet eivät minua lihottaneet. Vuosien varrella paino on seilannut 72-104 kg. Vuosi sitten tammikuussa vaaka näytti 96 ja risat, menin mukaan Fitfarmin nettivalmennukseen ja 10 viikon aikana sain painoa pois 13,8 kg, paino pysy mukavasti pois syksyyn saakka, mutta lokakuun 2013 alusta tammikuun puoliväliin lihoin 8 kiloa, muutamassa kuukaudessa. Treenasin kaiken aikaa 6xviikossa salilla ja tyhjän vatsan aamulenkkejä teen joka aamu, olen tehnyt yli vuoden, mutta se syöminen. Niinpä tammikuussa 2014 taas Fitfarmin nettivalmennukseen :) lähtöpaino oli 91,4 ja nyt 10 viion kuluttua painan tuon 77,7 kg. Vielä olisi haaveissa saada muutama kilo pois.
    Eli kokemusta on :) niin hyvässä kuin pahassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi! Hienosti oot saanu painoa putoamaan! Ruoka vaan on niin hiton hyvää! Mut mehän voitetaan se ruoan himo!! :) Tsemppiä sulle ja kiitos kun luet mun juttuja :)

      Poista
  3. Tsemppiä Katja! Ne vanhat tavat istuu niin tiukassa mutta ei sen elämän taistelua tarvi eikä pidäkään olla. Pienillä järkevillä muutoksilla minun mielestäni löytyy se tapa elää jolla paino pysyy hallinnassa ja joka sallii jokusen herkun silloin tällöin.

    Minä olen pahanlainen sokerihiiri jolle aina on hyvä syy syödä herkkuja. Nyt vain tapahtui jokin naksahdus kun ekat kilot tippui: en kiellä itseltäni mitään, mutten koe himojakaan. Joskus mietin että olisiko herkkupäivä mutta en keksi mitä tahtoisin. Proteiinipatukat näemmä nykyään riittää. Että kyllä se mahdollista ihan varmasti on:) Se oli se naksahdus mikä tarvittiin, joku loksahti paikoilleen. Elämä ei ole syömistä varten vaan elämistä varten:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Proteiinipatukat vie mullakin makeanhimoa :) Mä huomasin yllätyksekseni että kaipaan raejuustoa ja mehukeittoa kun oon maidottomalla :) eli aika sallittu herkku! Nää on näitä positiivisia asioita mitä huomaa ilolla!

      Poista
  4. "Lopeta ennen kuin aloitat" on hyvä ohje! Tota mäkin yritän opetella. Joka kerta, kun alkaa tehdä mieli jotain ylimääräistä ruokaa / herkkua tms., niin PYSÄHDYN ja kysyn itseltäni, että "Ootko tosissasi? Aiotko oikeasti syödä sen? Haluatko pistää dieetin läskiksi?" Siitä on apua, kun ajattelee tietoisesti jokaista valintaansa. Ei heittäydy vaan halujensa vietäväksi ja pistä sekunnin murto-osassa kaikkea naamaansa, vaan oikeasti pysähtyy ja ajattelee, että mitä tekee. Voimia koitoksiin! Kyllä me vielä opitaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hyvä neuvo! Ja kyllä me opitaan kun halutaan oppia :)

      Poista
  5. Olen lukenut blogiasi ja saanut siitä uskoa omaan painonpudotusprojektiini. Kerrot monia asioita samoin kuin itse ilmaisisin. Sitten tajusin, että meillä on nuo porilaiset sukulaiset yhdistävänä tekijänä ja juttusi on siksi niin kotoisaa.

    Mahtavasti sait hillittyä itsesi, uskon että pääset tavoitteeseesi! Itsehillintä on hankalaa varsinkin kun on leipominen verissä, tiedän sattuneesta syystä. ;) Olen tässä kevään aikana opetellut tekemään pienempiä annoksia ja antanut itselleni luvan maistaa vain palasen ja sillä selvä. Sukulaiset ja ystävät sitten saavat nauttia leivontainspiraatioistani. Oma taisteluni on nyt tuonut -6,7 kg tulosta reilussa kuukaudessa, 16 kg vielä jäljellä. Jouduin pitkään syömään vahvaa kortisonia ja se teki tehtävänsä painossani. Nyt parannuttuani liikun ja syön ihan eri tavalla. Lasken ruoastani yhtä sun toista ja varmistan saavani kaikki oikeat ravintoaineet. Se ja parempi nukkuminen vaikuttaa herkkujen himoon huomattavasti. Ruokani ei ole pelkkää polttoainetta, se on laadukasta polttoainetta.

    Nyt menen kehittelemään uusia energiapatukoita, vanhat kyllästyttävät. Niistä on tullut minulle päivittäinen nautinto. Saa pienen herkun paljon paremmalla omallatunnolla. Ihan hurjan paljon tsemppiä ja voimaa taipaleellesi! Käyn seuraamassa blogiasi ja saan samalla voimaa itselleni ja yritän myös tsempata sinua. Kyllä me tähän pystymme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!
      Hienosti olet saanut painoa tippumaan!!
      Mulla on itelläkin toi omien energiapatukoiden kehittely meneillään :)
      Toi on hyvä: Ruokasi on laadukasta polttoainetta! Niinpä!!! Siihen pitääkin pyrkiä :)

      Poista
  6. Tsemppiä!!:) täällä toinen läskienjumalan uhri kamppailee hyllyvien ihrojen keskellä!

    VastaaPoista
  7. Hei!

    Lueskelin vanhoja kirjoituksiasi ja niissä tuntui toistuvan usein sama juttu: ensin kiellät itseltäsi pienet herkkuhetket, jonka jälkeen sorrut hallitsemattomaan herkutteluun ja itseinho kasvaa valtavaksi. Olisiko mahdollista, että sallisit itsellesi satunnaisesti esim. palan tuoretta leipää tai jätskituutin, ja nauttisit niistä hyvällä omallatunnolla? Tiedostaisit, että nyt saan syödä tämän, nauttia siitä ja jatkan sitten taas tavallisella, terveellisellä ruokavaliolla?

    Täydellinen kieltäminen yleensä johtaa vain kamalaan himoon eikä se pidemmän päälle auta painonpudotuksessa, kuten varmaan tiedätkin jo. Parasta olisi löytää sellainen ruokalumalli, jota voit noudattaa loppuelämäsi ilman jatkuvaa taistelua ja ääripäästä toiseen menemistä: ensin voittajafiilis syömättä jääneistä ruislastuista (joissa ei oikeastaan edes ole mitään "pahaa"), hetken kuluttua valtava itseinho herkuttelusta. Ruoan pitäisi kuitenkin tuottaa nautintoa, vaikka ensisijaisesti se toki onkin energianlähde elimistölle. Terveellinen syöminen ei tarkoita pelkkää kana- tai tonnarisalaattia päivästä toiseen, sellaista ei jaksa Erkkikään noudattaa, vaan tavallista ja maistuvaa, vaihtelevaa ruokaa jonka lomaan mahtuu myös satunnainen herkkuhetki. Mikään ruoka ei ole kielletty! :)

    Suosittelen lukemaan tämän Patrik Borgin kirjoituksen http://patrikborg.blogspot.fi/2011/05/kuinka-usein-voi-syoda-herkkuja.html. Borgilla on hyviä, maanläheisia ajatuksia syömisestä ja painonhallinnasta, kannattaa lukea hänen muitakin postauksiaan!

    Tsemppiä kovasti! Toivon, että löydät itsellesi sopivan ja tasapainoisen tavan nauttia ruoasta ja elämästä :)

    -T.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa tuosta täydessä kiellossa elämisessä. Mä en vaan luota itseeni niin paljon, että voisin syödä sen yhden jäätelön ja sitten lopettaa siihen.....
      Kiitos suositteluista ja tsempistä! Olenkin käynyt lukemassa Borgin tekstejä ja ne on tosi hyviä!

      Poista