expr:class='"loading" + data:blog.mobileClass'>

Sivut

7.4.2015

Voihan kalori!

Miten voi ihmisen pää olla näin pimee?
Miten voi yks niin typerä asia kuin ruoka olla niin helkkarin iso ongelma???
Mun oli pakko lopettaa syömisien ylös kirjottaminen kun alkoi taas päässä hapottamaan niin kovasti.. Ykskin kalori liikaa niin oksennus alkoi tuntumaan kurkunpäässä. Onneks sain stopin ajoissa päälle. Aattelin et jos kokeilis hetken syödä ihan ilman mitään kalorien laskemisia.
Jotenkin aattelin tossa vuoden alussa et se olis mulle hyvä apu kun merkkaan ylös kaiken ja näen minkä verran oon mitäkin syönyt. Siitäkin tuli mulle suorite ja oli parempi lopettaa hetkeks koko homma.
Kyllähän mä tiedän mitä voin syödä ja minkä verran ilman mitään apuvälineitä. Kokeillaan nyt näin.
Ja kyllä toi herkkujen syöminenkin jossain vaiheessa kyllästyttää. Mä oon tässä koko pääsiäisen syönyt mitä oikeestaan haluun ja kyllä tänään jo teki mieli terveellisempää ruokaa.
Ja hyvä niin!

Mun täytyy vielä kiittää teitä ihania ihmisiä. Tänään tuli koulussa yks toinen opiskelija kertomaan et oli lukenut tätä blogia ja kertoi et oon tosi rohkea kun kerron näitä juttuja. Sydäntä lämmittää teidän kaikkien tsemppi ihan hirveästi! Ja mä haluun tsempata ja toivottaa kaikille onnistumisia kaikessa mihin tänä keväänä ryhdytte <3

Kyllä me kaikki tästä vielä voittajina noustaan! Kun vaan päätetään niin! Kyllähän mäkin täällä valitan kaikesta mut jokainen päivä yritän silti tehdä siitä paremman kuin mitä eilinen on ollut :)

Katja

6 kommenttia:

  1. Moi Katja.

    Oon seuraillut sun juttuja aika kauan. Ite oon siinä mielessä eri tilanteessa, ettei mulla ole ollut ylipainoa koskaan. Olen kuitenkin kamppaillut samanlaisten henkisten ongelmien kanssa kuin sinä: ahmimista, morkkista jne. Varmaan voit olla samaa mieltä siitä, että pysyvä laihdutus ja painonhallinta on henkinen haaste, ei niinkään fyysinen. Ja nimenomaan pysyvyys olisi tässä se avainsana. Askeleet voivat olla pieniä, kunhan tulokset ovat pysyviä. En oikein tiedä miten saisit projektisi paremmin etenemään ilman, että henkinen kuorma kasvaa liian suureksi. Mitä jos koettaisit unohtaa laihduttamisen ja keskittyisit siihen, että tavoitteet, jotka projektille laitat, liittyvät terveyteen, vatsan toimintaan, hyvään oloon, kunnon kohoamiseen ynnä muihin tämän kaltaisiin asioihin? Saisitko niistä enemmän motivaatiota? Jotenkin laihdutuksesta on tullut sinulle sellainen punainen vaate, että voisi auttaa, jos hankkiudut eroon koko ajatuksesta. Terveellisen syömisen tuomien muiden hyötyjen lisäksi toki paino varmasti putoaa, mutta et enää keskittyisikään tähän.

    Itse kirjoittelen omasta projektistani osoitteessa http://myoptimalself.blogspot.fi/

    Blogin pääajatus on nimensä mukaisesti parhaan mahdollisen minän etsiminen joka osa-alueella. Syöminen, liikunta, henkinen hyvinvointi jne. Voisi ehkä sanoa, että onnen ja kokonaisvaltaisen hyvän olon tavoittelu. Siihen sisältyy itsensä hyväksymisen opettelua, omien henkisten voimavarojen tunnistamista, väsymystä ja surua, sekä tietty liikuntaa ja ruokaa. Käy vilkaisemassa jos tuolta löytyisi jotain vinkkejä sinulle.

    Terkuin Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot täysin oikeessa siinä, että laihdutus on mulle punainen vaate.. Ja siks oon yrittänytkin elää ihan normaalia elämää.. Välillä sekin on niin hiton vaikeeta :D
      Kiitti sulle, mä käyn kurkkaamassa sun blogin :)

      Poista
  2. Et oo miettiny lihavuusleikkausta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oonhan mä sitä miettinyt.. Mun mielestä se ei vaan oo vastaus näihin pään sisäisiin ongelmiin,,

      Poista
  3. Moi :)
    En tiennyt että sulla on blogi, oli kiva löytää tänne. En ole katsonut tuota Jutan sarjaa, mutta muistan nähneeni sut Hesarin "mitä sitten tapahtui" -tyylisessä jutussa ja oli mahtavaa miten avoimesti ja rehellisesti kerroit, että kaikki ei ollutkaan pelkkää ruusuilla tanssimista projektin jälkeen. Olen itse pudotellut 40 kg viimeisen 7 kuukauden aikana, ja pudotettavaa riittää vielä, ja tietysti pelottaa että taas kerran joudun samaan vanhaan lihon-laihdun-lihon -kierteeseen. Sun jutuista otan nyt sen opin, että jos niin käy, se ei ole maailmanloppu, vaan projektia voi jatkaa... :)

    Ihanaa kevättä sinne!

    VastaaPoista
  4. Mua kans rasauttaa rankasti kaloreiden laskeminen. En pysty tekemän sitä enää ilman että päässä alkaa rakoilla ja ajatukset menee syömishäiriön puolelle. Nykyään auttaa miettiä sitä, kuinka paha olo tulee fyyisesti jos syön huonosti - esim. karkkia, pizzaa, sipsiä, jne. Se auttaa valitsemaan kaupassakin terveellisemmin. Ja yritän syödä kuitenkin monipuolisesti. Pelkkä "syön vain kasviksia" olis ihan kökkö vaihtoehto, koska mäkin kyllästyn nopeesti. Lisään ruokaani hedelmiä, kasviksia, rahkaa, jogurttia, leipää, erilaisia vaihtoehtoja leivänpäällisiksi, lämmintä ruokaa, johon kuuluu pastaa, riisiä, perunaa, lihaa, jne. Mitä monipuolisemmin syö, sitä vähemmän tekee mieli lipsua. Toivottavasti löydät oman polkusi! :) tsemppiä!!

    VastaaPoista