Pahinta siinä on, että mä oon valehdellu just sille kenelle mun ei kannattais valehdella, itselleni.
Nyt mä tunnustan sen myös täällä. Oon elänyt sellaista joka toinen päivä ruodussa ja joka toinen päivä syön mitä sattuu. Tätä mä oon tehnyt tammikuusta asti.
Mitä tapahtuu kun syö? Paino nousee. Mun kohdalla vielä aivan älyttömällä tahdilla.
Mun sisko tuli poikiensa kanssa talvilomalle tänne meille ja tokana päivänä mentiin Burger Kingiin syömään. Mäkin tietty söin siellä, koska en voinut vastustaa sitä ruokaa ja en ollut ottanut eväitä mukaan, koska olin laiska. Kun siinä burgeria mussuttaessa siskoni 18-vuotias poika sanoi, että Jutta on kyl tosi pettynyt suhun kun vedät tota burgeria, vaikkakin vähän vitsaillen, mulla leikkas kii!
Joo Jutta on varmaan pettynyt, mutta mä oon itse pettynyt itseeni!!!
Niin helvetin pettynyt!
Nyt mulla on kaks vaihtoehtoa käsitellä tätä pettymystä. Mä voin syödä lisää ja lisätä sitä pahaa oloa tai mä voin OIKEESTI tehdä asialle jotain! Mä voin lopettaa tän kierteen!!
Katja, jos jatkat syömistä niin kuin huomista ei olisi niin,
Sä et tuu koskaan saamaan lapsia!
Sä et tuu koskaan elämään ilman diabeteslääkitystä!
Sä et tuu koskaan olemaan TERVE!
Sä et tuu koskaan voimaan hyvin!
Sä et voi koskaan olla ylpeä itsestäs!
Katja, jos NYT otat itseäs niskasta kiinni ja lopetat tän syömiskierteen niin,
Sun olo paranee HETI!
Sä jaksat!
Sä voit hyvin!
Sun mahdollisuus saada lapsia paranee!
Sun on mahdollista päästä eroon diabeteslääkityksestä!
Sä voit olla ylpeä itsestäs joka päivä!
Sulla ei oo huono omatunto elämäs joka ikinen päivä!
Katja, muista se olo marraskuun 19. päivä!!!! MUISTA SE FIILIS!!!!!!!!!
Katja
tsemppiä, sä pystyt siihen :)
VastaaPoistakiitos <3
PoistaTunnistan niin itseni tuosta ja olen samanlaisen kirjeen itselleni kirjoittanut. Ei se helppoa ole mutta hengessä mukana<3 WE CAN DO IT!
VastaaPoistaSä pystyt siihen, Porilaisella sisulla hei!! Täällä kohtalotoveri <3
VastaaPoistaLaihduttaminen on niin tahdonvoimaa vaativa asia ja vastoinkäymisiä tulee aina! Jotakin herkkuja on tajuttoman vaikea vastustaa, mutta sitten sitä vasta ylpeä onkin jos esim. käy siellä Burger Kingissä, eikä syö mitään siellä!
VastaaPoistaTsemppiä Katja, kyllä pystyt siihen! Me kaikki pystytään :)
Tsemppiä :)
VastaaPoistaTsemppiä :)
VastaaPoistaTsemppiä Katja! Kokemuksesta tiedän ettei oo helppoo, mut sä pystyt siihen!
VastaaPoistaMoro Katja!
VastaaPoistaOn ihan ok, että on yksi herkkupäivä. Se on elämää. Mutta siinä sitä naista koetellaankin että se ei jäisi päälle ja että siihen ei luisuisi takaisin.
Me kaikki nähtiin omin silmin että sinusta on siihen. Tiukka ote niskavilloista ja takaisin ruotuun :) Kysehän ei ole siitä, ettetkö tietäisi mitä pitää tehdä. Kyse on pelkästä tahdonvoimasta ja itsekurista :) Äläkä edes luule että sinulla ei olisi niitä. Me nähtiin että on <3
Ja kuule, epäonnistumista ei ole se että kaatuu, vaan se ettei nouse ylös!
<3
Liisa
Houkutuksia tulee aina olemaan ja tulemaan. Päivä kerrallaan eteenpäin...
VastaaPoistaTsemppiä Katja! ♡
tanja
Moikka Katja täällä toinen :) Harvoin käyn muissa kuin sisustusblogeissa kun itse bloggaan siitä mutta nyt oli pakko tulla laittaa sulle hurjasti tsemppiä!!!!! ♡ Jokainen sana kolahti tännekkin päähän ja oon jo vuosia kamppaillu omien kilojeni kanssa ja mikä ihme siinä on että se on niin hemmetin vaikeeta... Teit hurjasti töitä itsesi eteen joten toivon sinun selviävän tästä voittajana ★ Tuu kurkkailemaan minun blogiini joskus ja kertomaan mitä kuuluu :) Hyvää kevättä ♥
VastaaPoistaTsemppiä Katja!!! Sä jos kuka pystyt siihen!!!!
VastaaPoistaHurjasti tsemppiä, kovan työn se vaatii että oppii vanhoista tavoista uusiin, mutta älä lannistu yhdestä huonosta päivästä, vaan muista huonon päivän jälkeen jatkaa sitä uutta opittua elämää! Voimia ja virtaa elämääsi, voi hyvin! :)
VastaaPoistatsemppii ja voimia itse kamppailen painoni kanssa en syö kylläkään burgereita pizzaa joskus namia vain lauantaisin :D
VastaaPoistaJuu, ei kannata luovuttaa...tollasen työn jälkeen yritä vain keksiä lisää yllä mainittujen tsemppien lisäksi jotain muuta mukavaa...salivarusteiden päivittämistä, valitse itsellesi jokin hyvä tsemppikuva ( itsestäsi tai jokin muu kuva, josta sitä lisäpuhtia ja intoa lähtee )... :)
VastaaPoistaTsemppiä kovasti, nyt näytät sille "syöpölle" närhenmunat ;D
VastaaPoistaKatja, oot tehny jo ison työn ja oon tosi ylpeä susta, mutta älä nyt heitä sitä hukkaan. Sä pystyt siihen, mä uskon suhun!
VastaaPoistaSä olet tehnyt niin hienon ja kovan työn jo nyt, niin pystyt siihen vieläkin! Ja todellakin muistat sen fiiliksen! Sä pystyt siihen :)
VastaaPoistahttp://muodonvaihdos.blogspot.fi/
Oot vahva ja upea nainen!! Kyllä Sä pystyt siihen jos vaan tahtoa on!!! Oon ihaillu sua siitä asti kun jakso tuli ulos!! Oot upein <3 TSEMPPIÄ
VastaaPoistaOlen ihan varma, että pystyt siihen!! Kun uskoo itseensä, mikä tahansa on mahdollista. Sulla on niin monta hyvää syytä tsempata, kuten koskettavasta kirjoituksestasi käy ilmi. Vaikken tunne sinua, uskon Sinuun! Hurjasti tsemppiä ja valoa elämääsi!! <3
VastaaPoistaKyllä sä pystyt. Heti kun tekee mieli, kirjoitat tänne ja me lukijat tuetaan!
VastaaPoistaKuule, vedät homman loppuun asti vaikka harmaan kiven läpi!! TSEMII :)
VastaaPoistaMä niin tiedän mitä sä käyt läpi. Itsekin reilusti ylipainoinen. Ja niin samoja ajatuksia ja toimintatapoja on sulla kuin mulla. Aivan kuin lukisi omaa kirjettä itselle. Mä toivon sulle tsemppiä ja tiedän, että pystyt siihen. Me pystytään siihen!! Ei anneta periksi. ♥
VastaaPoistaVoi kaima tiedän tuon tunteen, minäkin yritän joka päivä ja seuraavana taas sorrun :( tsemppiä ja voimia sinullekin :) ihanaa kevän odotusta
VastaaPoistaHei rakas ystävä. Jaan niin kokemuksesi. Oletko koskaan osunut kohdakkain Irene Kristerin kirjan Tunteet ja syöminen kanssa? Kyllähän me laihduttaa osataan, teknisesti (vaikka hitto tää on rankkaa työtä), mutta entä ne tunteet&tarpeet (tiedostamattomatkin), joihin me on alun perin ruoka helpotukseksi otettu. Ne eivät itsestään häviä läskin myötä. Anna armo itsellesi, Se kuuluu sinullekin. Armo ei ole kuitenkaan nyt siinä että on "lupa mättää", vaan on lupa pitää itsestä huolta. Kokonaisvaltaisesti. Voimia!
VastaaPoistaKiitos kirja vinkistä! Taidankin kävellä kirjastoon joku päivä :)
PoistaTsemppiä! Usko itsees!:)
VastaaPoistaUpea tunnustus ja tuon kun muistas itekki niin ei asiassa ois ongelmaa. Kun muistas...
VastaaPoistaTsemppiä! Sä oot hiton vahva nainen. <3 SÄ PYSTYT SIIHEN! Tervetuloa lukemaan mun blogia myös samaiseen aiheeseen ja kamppailuun liittyen.
VastaaPoistaNyt puhut ittes heti takaisin terveellisempien valintojen pariin. Sinä pystyt siihen. Muista, kun puhut itsellesi, sano Minä: MINÄ olen kova mimmi ja pääsen tavoitteeseen. Varo sanomasta sinä, koska silloin jo siirrät vastuun pois itsestältäsi ja s.tit jotain ulkopuolista sinää. Sillä mitä sanot ja ennenkaikkea miten sanot on ihan valtava merkitys! Tsemppiä hurjasti!
VastaaPoistamulla on välillä niin samanlaiset fiilikset... ootko yrittäny tehä jostain herkuista ja mättöruuista terveellisempiä versioita? tsekkaa the good morning blogi, siellä on paljon terveellisiä reseptejä. ehkäpä voit alkaa tekemään niitä ja jättää ne epäterveellisemmät herkut kauppaan, mulla on ainaki vähäsen auttanu:)
VastaaPoistaPäivä, hetki kerrallaan. Jos vaan pystyt, yritä relata painonpudotuksen suhteen. Itselläni se auttoi, kun ei kaikki energia ja ajatukset pyöri KOKOAIKAA dietissä. Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty.
VastaaPoistaTsemppiä, sain susta hyvän tsempin itsellekin, pidä se huumori. :) Se auttaa.
T. Blogisi seuraaja
Maailma on pullollaan ihmisiä jotka putoaa jossain kohtaa elämäänsä rähmälleen. Ole Sä yksi niistä voittajista jotka nousee ylös ja jatkaa matkaa määränpäähänsä :).
VastaaPoistaTsemppiä!
Pystyt aivan varmasti! Pystyit jo kerran aivan uskomattomaan suoritukseen. Nyt vain pienen takapakin jälkeen kohti uutta elämää, kohti hyvää loppuelämää. Sinun jaksosi ohjelmassa oli todella inspiroiva, uskon että moni ottaa esimerkkiä ja parantaa terveyttään ja omaa elämäänsä.
VastaaPoistaHäntä pystyyn ja eteenpäin vaan!! :)
VastaaPoistaJaksat ja pystyt!!! Tsemppiä, tsemppiä, tsemppiä!!!
VastaaPoistaIsosti tsemppiä!!
VastaaPoistaPystyit siihen, pystyt siihen uudelleenkin!
Voi Katja, tiedän niin mistä kirjoittelet. ♥ Itse käyn ihan samoja asioita tällä hetkellä läpi. Kilot tulee kokoajan takaisinpäin jos muutosta ei tapahdu. Ja varmasti korkojen kera. On tämä vaikeaa, monelle meistä. Mikä siinä ruuassa ja syömisessä yleensä on, ettei siihen saa mitään kontaktia? Miksei oma pahoinvointi herätä tekemään jotain? Näitä ja monia muita kysymyksiä pyörittelen koko ajan päässäni.
VastaaPoistaOma matkani oli jo hyvässä yli 30 kilon pudotusvauhdissa, nyt se on kutistunut jo -20 kiloon. Ja tätä menoa se on kohta lähtötilanne edessä..
Paljon voimia, tsemppiä, jaksamista ja ennen kaikkea itsesi kunnioitusta sinulle!
You can do it!
I can do it!
We can do it!
♥
http://projectmariina.blogspot.fi/
Tsemppiä sullekkin!!!
PoistaIt is hard, because it is simple. Just do it, because you can !
VastaaPoistaKatja, ehkä nyt on aika yrittää löytää tasapaino painonpudotuksen sijaan? Silloin ei tulisi kiloja ainakaan takaisin ja saisit hetken hengähtää. Joku täällä mainitsikin Patrik Borgin; suosittelen itse myös käymistä Kiloklubin sivuilla ja merkkaamaan sinne syömisiä ja jättämään Jutan kitudieetin. Olet tehnyt mielettömän urakan ja elimistösi on suuressa vajeessa ja kroonisessa nälässä. Anna itsellesi aikaa, syö kunnolla ja hyviä raaka-aineita monipuolisesti. Kyse ei ole tahdonvoimasta vaan elimistön liiasta kuormituksesta ja tähän auttaa ainoastaan monipuolinen syöminen. Tsemppiä!
VastaaPoistaKiitos vinkistä! Täytyy pohtia tätäkin vaihtoehtoa :)
PoistaVoi jumalauta, että rupesi vituttamaan tän postauksen lukeminen. Ei siksi, että olisit paska ihminen tai että olisit epäonnistunut vaan Fitfarmin ja itseni takia. Mä niin vihaan tollaisia formaatteja, missä jengi laitetaan dieetille jolla on selkeä loppupäivämäärä. Kyllä sitä jaksaa reenata ja laihduttaa jonkun tietyn ajan, mutta mitä sitten kun se loppuu? Niin. Tätä ei käsitellä juuri missään. Itse olin Fitfarmin superdieetissä ja Bikini Challengessa, jossa sain pois läskit ja olin elämäni kunnossa. Harmi vaan, ettei mun pää ehtinyt muutokseen mukaan ja kun tuli se päivämäärä, että Challenge loppui, olin aivan hukassa.
VastaaPoistaYritin kysyä Fitfarmilta jeesiä, mutta ihan turhaan, heillä oli jo uusi porukka ja uudet dieetit. Missään vaiheessa tuon dieetin aikana ei apua tullut siihen, että mitä sen oman pään kanssa tehdään kun se ei kestä. Merkkejä oli jo tuolloin ilmassa, mutta eihän niitä itse tunnistanut, koska ei asiasta ollut mitään kokemusta. Rupesin saamaan hallitsemattomia ahmimiskohtauksia ja himoitsin aivan kaikkea, sellaistakin mistä en edes aiemmin pitänyt. Kaiken lisäksi olin noilla helvetin dieeteillä sotkenut aineenvaihduntani niin, että kaikki mitä söin jäi vararenkaaksi lantiolle.
Nyt olen saanut kaiken takaisin ja vielä vähän enemmän ja bonuksena vielä syömishäiriön tämän kaiken päälle. Olen niin vihainen itselleni, mutta myös Fitfarmille, sillä missään ei puhuttu näistä ongelmista eikä varoitettu syömishäiriön merkeistä tai ruokasuhteen muuttumisesta sairaaksi. Näitä merkkejä (ahmimista, hallitsematonta repsahtelua, salassa syömistä, morkkista olemattomista asioista ym.) oli itselläni ja monella muulla foorumin perusteella.
Mun dieetin loppumisesta on aikaa nyt sellaiset 8kk ja suhteeni ruokaan on edelleen sairas. Parempaan päin ollaan menty, mutta tosi hitaasti. Nyt olen onnistunut olemaan ilman ahmimiskohtauksia reilun kuukauden, mutta ruoka on edelleen mielessä lähes jatkuvasti. Mä vihaan tätä, tää on kuin vankila. Just kun luulee, että menee paremmin kaikki menee taas päin persettä. En tiedä parannunko tästä koskaan. Toivottavasti.
Rehellisesti voin sanoa, että mun läskit on tällä hetkellä pienin mun murheista.
Mut saa haukkua tästä postauksesta ja hehkuttaa Fitfarmia ja kaikkia h*lvetin dieettejä, mutta tätä mieltä mä olen silti. Dieetit sopii vahvoille ihmisille, joilla ei ole ongelmia ruokasuhteen kanssa, mutta tosi asia on, että melko monella läskillä on. Jos ihmisen, jonka suhtauminen ruokaan on jollain tapaa sairas, laittaa tiukalle dieetille on tulos aivan katastrofaalinen. Pitäisi nimenomaan opetella terveellistä ELÄMÄNTAPAA eikä dieetata.
Kiitos avautumisesta ja rehellisyydestäsi!
PoistaMä ajattelen aika samalla tavalla sun kanssa. Juuri se dieetin loppuminen. Ensin oon ollut puol vuotta suurennuslasin alla ja sit ei ketään missään. Vain minä ja loputon määrä ruokaa....
Minä superdieetit kokeneena voin yhtyä tähän kommenttiin. Ei varmaan normi-ihmiselle ole ongelma mutta sitten on meitä syömisongelmaisia jotka kompastuu noihin superdieetteihin :´(. Olen yrittänyt varoitella lähiympäristössäni olevia superdieettiläisiä omalla tarinallani, mutta usein saan vastaukseksi, että ainahan kilot tulee dieetin jälkeen takaisin jos palaa entiseen. JOO JOO, mutta jos dieetti on liian tiukka ja niin erilainen kuin aiempi syöminen, tuho on VARMA. En osaa sanoa heidän puolesta, joilla ei ole paljon ylipainoa eikä jonkintasoista syömishäiriötä, voi olla että sieltä löytyy onnistujiakin. Mutta minulla ei ole tällä hetkellä ainoatakaan täällä todellaisessa elämässä (ei nettimaailmassa), joka olisi pysynyt siinä painossa johon superdieetillä pääsi. Minulla on näyttöä vain siitä, että kun syö säännöllisesti normaalia ruokaa, saa huikeita pysyviä tuloksia!
PoistaMinä en ainakaan siis hauku vaan KEHUN postaustasi ja olen saman kokenut, täysin samaa mieltä. Voi kun joku kertoisi nämä ongelmat myös Jutalle. Meitä on MONTA! Olen sitä mieltä, että SuperdieettiKatjankin ongelmat löytyvät juuri tästä kuuriajattelusta. Sinua(kaan) ei olisi saanut jättää yksin...
Kiitos että kerroit! Mun mielestä on tärkeää puhua myös niistä epäonnistumisista. Tsemppiä sulle <3
PoistaToisaalta olen samaa mieltä, mutta toisaalta en...mielestäni nuo pikadieetit onkin siihen alkuun pääsemiseksi tehty...monella taitaa se kestävyys ja mielenkiinto loppua siihen aikaan, kun elämän muutoksella se laihtuminen voi kestää todella kauan...se on totta, että se onkin sitten se ainoa keino millä ne kilot saa pidettyäkin pois...kyllä mielestäni näissä puolen vuoden rääkeissä luulis nyt olevan myös se oma ajatus pelissä ja vähän sitä omaakin vastuuta...firmat on firmoja...kun rahantulo loppuu, niin fokus onkin sinne mistä sitä tulee...toisaalta olisi kyllä hyvä olla se maininta siinä alkuvaiheessa, että tämän kaltainen ongelma on mahdollista syntyä...ja siihen kannattaisi asiakkaan alkaa valmistautua ja miettiä millä sen torjuisi. Ja tietenkin ammattilaisten neuvot luulisi kuuluvan kauppaan...myöskin tuon kaltaisen ongelman tuleminen voi olla yksilöllistä....mutta pointtina siis...oma mielipiteeni on, että superdieetin tarkoitus on nopealla tahdilla saada se paino alas ja laihtujalle se into jatkaa sitä muuttamalla lopullisesti elämän tapansa...kuten muistaakseni Juttakin on maininnut, niin ei se mitään tee jos kerran viikossa pitää kohtuuden nimissä olevan karkkipäivän...se ei vaan kuulu tuohon pikadieettiin, kun yritetään tuollaisella aikataululla saada mahdollisimman paljon grammoja pois...eli muuten syö kohtuudella ja terveellisesti ja sitten kerran viikkoon mässyä...ei tule niin pahasti sitä himoa niihin herkkuihin...
VastaaPoistaSiis minun ajatukseni asiasta, eikä siis mikään totuus...
Luin äsken blogiasi ja mainitset usein toiveesi saada lapsia. Olen itse vasta parikymppinen enkä voi koskaan saada lapsia, en voi itse tehdä asialle mitään. Sinulla on mahdollisuus, tsemppiä tämän mahdollisuuden toteuttamiseen!
VastaaPoistaOlen todella pahoillani sun puolesta :(
PoistaKiitos tsempistä <3 Tsemppiä myös sulle <3